Yhdysvaltalainen professori Michael Beckley kuvasi syyskuun puolivälissä, Nordic Business Forumissa vuoden 2008 finanssikriisiä taloudelliseksi käännekohdaksi. Ajatus jatkuvasti kasvavasta ostovoimasta ja siitä, että huomenna menee aina tätä päivää paremmin, alkoi murtua.
Beckleyn mukaan muutos vaikuttaa nyt rajusti koko yhteiskuntaan:
Kun rahaa tulee, kaikki ovat tyytyväisiä. Kun virta hidastuu, ruumiita alkaa kasaantua.
Hitaan kasvun maailmassa valtiot velkaantuvat, kilpailu resursseista kiristyy ja yhteiskunta joutuu keräämään kansalaisilta enemmän veroja ja maksuja.
Suomessa on kesän aikana kerrottu moneen kertaan talouden kääntyvän kasvuun. Ennusteet ovat kuitenkin muuttuneet jatkuvasti. Vielä kesäkuussa Suomen Pankki ennusti tämän vuoden kasvuksi 0,7 prosenttia. Syyskuussa ennuste nostettiin 1,7 prosenttiin.
Kasvu on hyvä uutinen. Olennaista on kuitenkin kysyä:
mikä kasvaa, millaista kasvu on ja kenelle se lopulta päätyy?
Alkuvuoden kasvua ovat vetäneet ennen kaikkea vienti ja investoinnit. Yksityinen kulutus kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,1 prosenttia. Työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 10,4 prosenttia. BKT voi siis kasvaa, vaikka kuluttajan arjessa ei vielä tapahdu juuri mitään.
Kasvu voi syntyä vientiteollisuudesta, datakeskuksista, puolustusmenoista tai julkisista investoinneista. Se näkyy kansantalouden luvuissa ennen kuin se näkyy palkoissa ja käytettävissä olevissa tuloissa. Samalla velanhoito, puolustus ja ikääntyvän väestön palvelut vievät yhä suuremman osan yhteisistä varoista.
Myös pankkien myönteisiä ennusteita kannattaa lukea tätä taustaa vasten. Optimismi lisää luottamusta, investointeja ja lainanottoa – asioita, joista myös pankkien liiketoiminta hyötyy. Tämä ei tee ennusteista vääriä, mutta niiden ympärille rakennettua viestintää kannattaa tarkastella kriittisesti.
Kyse ei ole vain tulevaisuuden uhkakuvasta. Etlan mukaan Suomen elintaso asukasta kohti kasvoi vuosina 2008–2022 laskentatavasta riippuen vain 0,2 prosenttia tai jopa laski. Olemme siis eläneet jo pitkään tilanteessa, jossa kansantalouden luvut ja ihmisten kokema vaurastuminen ovat erkaantuneet toisistaan.
Suomen talous saattaa nyt kasvaa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että suomalaisen kuluttajan ostovoima paranee. Juuri tätä eroa meidän pitäisi seurata pelkkää BKT-lukua tarkemmin.
