Reutersin julkaisemien Metan sisäisten asiakirjojen perusteella on selvää, että huijausmainoksista on tullut globaalille somejätille valtavan iso bisnes – ja miten hälyttävän heikosti yhtiö on puuttunut ongelmaan.
Asiakirjojen mukaan Meta arvioi, että jopa noin 10 % sen vuoden 2024 liikevaihdosta – noin 16 miljardia dollaria – tulee mainoksista, jotka yhtiö itse on luokitellut huijauksiin, kiellettyihin tuotteisiin tai muihin “korkean riskin” kategorioihin liittyviksi. Metan alustoilla näkyy joka ikinen päivä arviolta 15 miljardia tällaisiin riskikategorioihin kuuluvaa mainosta.
Miten Meta reagoi?
Asiakirjojen mukaan Meta tunnistaa suuren osan riskiprofiililtaan huijauksiin viittaavista mainostajista, mutta estää heidät vasta silloin, kun yhtiön malli arvioi huijauksen todennäköisyydeksi yli 95 %. Jos riski on “vain” 70–94 %, seuraa toinen ratkaisu: “penalty bid” –hintakorotus, joka tekee ongelmallisesta mainostajasta Metalle entistä tuottoisamman. Toisin sanoen: mitä epäluotettavampi mainostaja, sitä kovemmin hän Metalle maksaa.
Reutersin mukaan pienet mainostajat voivat saada jopa 8 rikkomusta ennen estoa, kun taas suuret mainostajat voivat kerätä yli 500 varoitusta ilman, että heidän toimintaansa rajoitetaan. Ongelma on helppo nähdä, mutta vaikeampi ratkaista, jos järjestelmä tuottaa rahaa juuri siitä, mitä sen pitäisi estää.
Ihmiset maksavat laskun
Huijaukset ovat kasvaneet Suomessa räjähdysmäisesti: vuonna 2024 suomalaisilta yritettiin huijata jo 107 miljoonaa euroa, mikä on 39 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Lopulta verkkorikollisille menetettiin 62,9 miljoonaa euroa. Erityisesti tietojenkalasteluhuijaukset lisääntyivät rajusti, 161 % vuodessa.
Kyse ei ole vain maksetuista mainoksista: Metan alustoilla käyttäjät altistuvat päivittäin myös noin 22 miljardille orgaaniselle huijausyritykselle — Marketplace-ilmoituksista tekaistuihin profiileihin.
Kumpi on Metalle suurempi riski – huijaukset vai niiden poistaminen?
Reutersin raportti osoittaa, että Meta on pitkään kohdellut huijausmainontaa ensisijaisesti käyttökokemuksen ongelmana, ei turvallisuuskysymyksenä. Jopa 96 % käyttäjien raportoimista huijauksista jäi vuonna 2023 käsittelemättä.
Ja ehkä kuvaavin kohta: Meta on sisäisesti arvioinut, että miljardin dollarin sakko olisi pienempi ongelma kuin huijausmainonnan tuotto.
Kyse ei lopulta ole vain siitä, miten mainosalgoritmit tai valvonta toimivat. Kyse on siitä, onko alustojen liiketoimintalogiikka linjassa kuluttajien turvallisuuden ja yhteiskunnallisen vastuun kanssa – vai onko järjestelmä rakennettu suojelemaan ennen kaikkea tulovirtaa.
